Karelia ammattikorkeakoulu tutkii, testaa ja edistää kierrätysraaka-aineiden käyttöä
Toteutusaika 2023-2029
Karelian tehtävät PlastLIFE-hankkeessa jakaantuvat neljään teemaan, jotka liittyvät saumattomasti toisiinsa:
1. Muovijätteiden kerääminen, esikäsittely ja jalostaminen tuotteiden raaka-aineeksi (rakeet, pelletit)
Tavoitteemme kytkeytyvät muovijätteiden keräämiseen, esikäsittelyyn, granulointiin ja pelletöintiin. Testaamme erilaisia tuotantomenetelmiä muovijätteen jatkokäsittelyyn hyvin pienessä mittakaavassa harvaan asutulla alueella. Teknisenä tuotantotavoitteena on fysikaalinen jatkokäsittely, jossa muovijätemateriaalit käsitellään ilman kemiallisia menetelmiä tai ilman vesipesua.
Varsinkin maatalousmuovien kierrätysaste on Pohjois-Karjalassa hyvin pieni. Karelia aikoo käytännössä osoittaa, että muovijätteen keräystä ja esikäsittelyä tehostamalla uusiokäyttö voi olla taloudellisesti mielekästä.
Karelia kehittää tekniikoita ja toimintamalleja, jotka parantavat eri sektoreiden kuten maatalouden ja rakennusteollisuuden mahdollisuuksia muovijätteiden kierrättämiseen. Käytännössä tavoitteena on vähentää kustannuksia ja tuottaa yhdessä maataloustuottajien kanssa tietoa siitä, miten normien mukainen kierrätys voisi olla kustannustehokkaampaa. Toimintamallit tähtäävät siihen, että uusiomuoviraaka-aineita käytetään pitkäikäisissä uusissa tuotteissa.
Karelia saa tietoja suoraan toimijoilta, joilla on haasteita muovin kierrätyksessä, jotta ratkaisut olisivat mahdollisimman käytännönläheisiä. Teemme läheistä yhteistyötä MTK Pohjois-Karjalan kanssa.
Tutkimme ja testaamme erilaisia raaka-aineseoksia, joissa PE-LLD-jätemuovia käsitellään muiden raaka-aineiden ja / tai lisäaineiden kanssa. Työmme jakaantuu kahteen tutkimusjaksoon, jotka ajoittuvat PlastLIFE-hankkeen alkuun ja keskivaiheeseen. Näin Karelia voi reagoida jätemuovimarkkinoiden tilanteen muutoksiin projektin aikana.
Teemme tiivistä yhteistyötä Kuljetusliike Vaahterisen kanssa etsimällä ja kehittämällä sopivaa raaka-ainetta uusiin jätemuovi/-komposiitti -tuotteisiin. Testaukset tehdään Karelian tiloissa Joensuussa ja käytännön tutkimukset toteutetaan maatiloilla. Jätemuovien tuottaminen granulaateiksi tehdään ekstruusiotekniikalla alihankintana, koska oman ekstruusiokoneen hankinta ei ole taloudellisesti toteutettavissa.
2. Jätemuovista valmistetun kierrätetyn raaka-aineen analyysi sekä uusiotuotteiden valmistus ja testaaminen
Testaamme ensimmäisen vaiheen tuotoksena syntyneiden uusiogranulaattien laatua ja soveltuvuutta kierrätystuotteille. Käytännössä hankkeen alussa Karelian tarkkuustekniikan osaajat valmistavat uusiomuovituotteiden valumuotit, joiden avulla muovista ja erilaisista sekoituksista valmistetaan ruiskuvalamalla tuotteita. Tuotteiden laatu ja soveltuvuus testataan laboratoriotesteillä ja käytännön rasituskokeilla. Tarvittaessa Karelia toistaa tutkimustyön noin neljän vuoden kuluttua hankkeen alkamisesta.
3. Jätemuovien käyttömallien ympäristövaikutukset (mikromuovipäästöt, hiilitaselaskelmat, LCA)
Tutkimme pitkäaikaisen varastoinnin vaikutuksia maatalouden jätemuovin laatuun sekä muovin varastoinnista aiheutuvia mikromuovipäästöjä maaperään ja valumavesiin. Tutkimme samanaikaisesti pitkäaikaisen varastoinnin vaikutuksia muovin laatuun ja arvioimme jatkokäsittelyn teknisiä mahdollisuuksia. Tavoitteenamme on järjestää koeolosuhteet todellisessa ympäristössä yhteistyössä maataloustuottajien kanssa, mutta käytössämme on myös laboratorio-olosuhteissa toimivat Karelian sääkaapit.
4. Opetus ja tiedonjakaminen sekä muiden osahankkeiden tulosten jalkauttaminen
Järjestämme seminaareja vuosina 2024-2027. PlastLIFE-hankkeen viimeisenä vuotena 2029 järjestämme loppuseminaarin mahdollisesti mediatilaisuuteen yhdistettynä. Kaikkia Karelian tehtäväkokonaisuuksien tuloksia hyödynnetään Karelian perusopetuksessa koko hankkeen ajan.
Lisätietoja Karelia ammattikorkeakoulun roolista PlastLIFE-hankkeessa
Projektiasiantuntija Simo Paukkunen, Karelia ammattikorkeakoulu, puh. +358 50 913 1786, [email protected]
Julkaistu 27.6.2023 klo 13:00
